Kuitti vuonna 1632 maksetuista palkoista. Kuva Georg Haggrén.

Rakennushistorian aikajana

Tällä aikajanalla on esitetty linnan tärkeimpiä rakennus- ja muutosvaiheita sekä niistä kertovia dokumentteja. Kirjeiden, valokuvien ja muiden dokumenttien avulla tutkijat voivat tehdä päätelmiä siitä, millainen linna on ollut missäkin vaiheessa. Pikkukuvakkeista pääset tutustumaan dokumentteihin tarkemmin.

Rakennusvaiheista kertovat kolmiulotteiset mallit on tehnyt arkeologi Kari Uotila.

 

Vuosi

Tapahtuma

 

1595

Täyssinän rauha

 


 

1604

Linnan perustustyöt alkavat

1605

Kaarle IX antaa käskynhaltija Isach Behmille määräyksen, että linnoitukseen, jota on äskettäin alettu rakentaa Vuohenginkoskeen, on rakennettava kehämuuri.

Samaan aikaan aletaan rakentaa Oulun linnaa. Linnoilla on aluksi yhteinen käskynhaltija ja työväki.

1606

Kalkkiesiintymä on löytynyt 3 peninkulman päässä linnasta. Savea tiilenvalmistukseen etsitään.

 

1607

Tukholmasta lähetetään muurarimestari Isach Rasmusson, joka työskentelee linnassa kunnes sokeutuu 1614. Hänellä on apuna kaksi kisälliä.

 

Kaarle IX määrää, että Vuohenginkosken linnan nimeksi tulee Caijaneborg.

 

Perustukset valmistuvat syksyllä 1607. Behm lähettää kuninkaalle kirjeessään linnan pohjapiirustuksen. Kaarle-herttua lähettää oman suunnitelmansa, jossa on muutoksia Behmin versioon. Kumpikaan piirustus ei valitettavasti ole säilynyt.

 

1608

Kaarle IX on luvannut, että Behm saa heti kevään koittaessa pyytämänsä tiilenpolttajan ja sahamestarin sekä tarvikkeita.

 

1610

Käskynhaltijaksi tulee Erich Hare. Behm vangitaan ja viedään Tukholmaan.

Linnalla on oma latokartano.

 

1611

Linnaan hankitaan lukot. Rakennustyöt keskittyvät jatkossa Oulun linnaan.

Linnassa tehdään inventaario, rakennuksia ei mainita.

1612

Linnassa aloittaa tiilenpolttaja, joka jatkaa vuoteen 1623 saakka.

1615

Lasimestari Per Nilsson on tehnyt 40 uutta ja vaihtanut 40 vanhaa ikkunaa Oulun ja Kajaanin linnoissa.

 

1616

Kustaa II Adolf lähettää Kajaanin linnaan Johannes Messeniuksen ja tämän vaimon, jolla on lupa seurata miestään.

Linnassa tehdään inventaario (1616-1617)

1617

Stolbovan rauha, Kajaanin linnan sotilaallinen merkitys vähenee. Erämaalinnasta tulee enemmän hallinnollinen keskus ja karkotuspaikka.

Muurarimestari Clemet Kesare muuraa 10 viikon ajan Kajaanin linnan muureja ja rintavarustusta. Kehämuuria ja yhtä pyörötornia muurataan ja parannellaan.

 

1618

Kellari ja sen päällä oleva puurakennus valmistuvat.

Lasimestari Lars Biörsson on molemmilla linnoilla korjannut tai tehnyt yhteensä 32 lasi-ikkunaa.

 

1619

Kustaa II Adolf määrää, että linnan rakennustyöt on lopetettava.

Linnassa tehdään inventaario (1618-1619)

1620

Linnassa tehdään inventaario

 

1621

Lars Thomasson (Murmästare) muuraa Kajaanin linnassa kaksi savupiippua ja yhden leivinuunin sekä linnan alimmat ampuma-aukot umpeen.

1648

Linnalla mainitaan olevan kirkko, mahdollisesti linnan ulkopuolella.

 

1650

Kainuun vapaaherrakunta läänitetään Pietari Brahelle

1650 - 60

Linnan päällikkönä ja vapaaherrakunnan hopmannina Zachris Palmbaum

 

1652

Brahe antaa Zachris Palmbaumlle määräyksen parantaa linnaa

 

1656

Linnan puolustuskykyä parannetaan

 

1659

Kajaanin kaupungin asemapiirros

1660

Uusi hopmanni Samuel Lång aloittaa linnan muutostyöt

Muurarimestari Olof Mårtensson Raahesta työskentelee linnalla 1660 - 1673

 

1661

Komendantin rakennus valmistuu

1662

Kansliarakennus valmistuu

1663

Linnassa tehdään inventaario

Etelämuurin sisäpuolelta puretaan puutalot ja porttiholvi.

1664

Kirkkorakennus ja Vartiorakennus valmistuvat.

 

1665

Sisäpihan puoleisia muureja korotetaan, tehdään maavalleja ja sisustetaan huoneita.

 

1666

Länsirundeli korotetaan

 

 

 

 

 

Brahe toimittaa linnaan marmoritaulut, jotka muurataan kuitenkin vasta seuraavana vuonna.

 

 

 

1667

Paaluvarustus ja portit uusitaan

1669

Itärundelin palkit korjataan. Yötupaa (?) muurataan

1672

Yötupaa (Suuri sali?) muurataan.

 

1680

Läänitys peruutetaan


Linnasta laaditaan pohjapiirustus, ehkä inventaarioon 1681 liittyen.

1681

Linnassa tehdään inventaario

 

1712

Venäläiset yrittävät vallata linnan

 

1714

Linnanpäällikkö Meurman vahvistaa linnaa

- torneja madalletaan ja niiden päälle rakennetaan patterit?

- linnan ympärille rakennetaan uusi esivarustus, virtaan kiviarkku ja linnan sivuille espanjalaiset ratsut.

 

1716

Venäläiset räjäyttävät linnan

1721

Uudenkaupungin rauha

- linna siirtyy takaisin ruotsalaisille

 

 

1729

Linnan korjaussuunnitelma

 

1745

L.H. Bakmanin mittauspiirustus ja selostus linnan vaurioista

1754

Korjaussuunnitelma?

 

1790-luku

Linnassa toimii edelleen pieni varuskunta

 

1809

Suomi liitetään Venäjään

- linna menettää sotilaallisen merkityksensä lopullisesti

 

1819

Aleksanteri I vierailee linnanraunioilla.

1829

L.H. Backmanin kertomus

 

1845 - 1936

Linnanraunion päälle rakennetaan puusilta

- siltaa ylläpidetään ja korjataan kunnes betonisilta rakennetaan vuonna 1936

1846

Tervakanava rakennetaan

 

1884

Arkkitehti J. Lybeck tutkii ja mittaa raunioita Oulun läänin kuvernöörin pyynnöstä

 

1886

Hannes Gebhard lähestyy valtionarkeologi J.R.Aspelinia Kajaanin linnanraunioista huolestuneena. Myös Kajaanin kaupunginvaltuutetut lähettävät toimikunnalle kirjeen.

Muinaistieteellinen toimikunta tekee keisarilliselle senaatille esityksen linnanraunioiden korjaustöiden suunnittelusta.

 

 

1889

Jac. Ahrenberg laatii linnanraunioiden restaurointisuunnitelman.

- korjauksessa tulisi käyttää alkuperäisiä materiaaleja, sisemmät muurinosat tulisi paljastaa poistamalla ylimääräinen maa linnan sisältä, muurit tulisi suojata tulevia tuhoja vastaan sementoinnilla ja linna tulisi pitää mahdollisimman alkuperäisen kaltaisena.

 

 

 

1890 -1892

Linnanrauniota korjataan

- länsirundelin muureja madalletaan

- muureja paikataan tiilimuurauksella

 

 

 

 

1909 - 1911

Linnanrauniota korjataan

- kalkkitornia ja vankitornia vahvistetaan ja korjataan

- 1890-luvulla tehdyt tiilirakenteet päätetään jättää paikoilleen, vaikka niitä paheksutaankin

- kellari puhdistetaan ja suljetaan ristikko-ovella

 

 

 

1917

Ämmäkosken voimala valmistuu

- vedenpinta nousee n. 1,5 metriä

 

 

1936

Maantiesillan rakennustyö alkaa

- Vanhan puusillan viereen rakennetaan varasilta.

- Raunioihin kaivetaan maantiesillan maatukia varten perustuskuopat.

- Holvihuoneesta löytyy marmoritaulun kappaleita.

- Kainuun museoyhdistys lähettää Muinaistieteelliselle Toimikunnalle (nyk. Museovirasto) kirjelmän, jossa pyydetään tarkempia tutkimuskaivauksia ja linnan muurien kunnostamista.

- joulukuussa eduskunta myönsi sosiaaliministeri Janhosen esityksestä 125 000 markkaa Kajaanin linnan raunioiden korjaamiseksi.

1937

Linnanraunion restaurointi

-raunio tyhjennetään maasta, muureja korjataan ja täydennetään

 

 

1938

Korjaustyöt jatkuvat

 

1939

II maailmansota alkaa

 

1942

Korjauksia O.E.Kivistön johdolla

 

1943

Koivukosken voimala valmistuu

- vedenpinta laskee

1945

O.E.Kivistön tarkastusmatka

- Muurinharjat ilman plambeerausta, aurinko sulattanut aukkoja asfalttieristykseen. Peltiset taulut korjattava ja kalkkikivinen ilmoituslaatta.

 

1947 - 56

Korjauksia O.E.Kivistön johdolla

- Alatorni, Ylätorni, keittiö, huoneiden sisäseinien luhistumat, tuettiin holvinjalkoja, muurien päällystät ja syvennykset reiät täytettiin laastilla.

 

 

1969

Linnasta laaditaan mittauspiirustukset

 

1975 - 77

Museovirasto kunnostaa muureja työllisyystyönä

- Museovirasto rakennuttajana ja valvojana, Kajaanin kaupunki rakentajana

- muurinharjojen vedeneristys bitumiliuoksella

- Linnalla tehdään pohjatutkimus

 

1976

Linnasaaren itäpäähän tehdään patoseinä

 

1977

Tie- ja vesirakennuslaitos / Kainuun piiri laatii Ämmäkosken sillan kunnostussuunnitelman

 

1980 - 82

Museovirasto kunnostaa muureja työllisyystöinä

- Museovirasto rakennuttajana ja valvojana, Kajaanin kaupunki rakentajana

- 6 - 8 miestä, työt tehdään pääasiassa talvella

- muureja syvätäytetään ja saumataan

- muurinharjojen vedeneristys bitumiliuoksella

- sillalta johtava porras uusitaan

- haljenneet katekivet pultataan yläpuoliseen muuriin

- kellariholvin päällys uusitaan aaltomineriittilevyllä, joka sorastetaan

- rakennetaan kaiteita ja informaatiotaulu

- linnan sisäosat tasataan soralla

- saaren reunakiveys korjataan

 

1983

Tervakanava kunnostetaan

 

1990

Yksityishenkilöt tarjoutuvat rahoittamaan kaivaukset linnalla Bockin saagassa mainitun Kultaisen pukin esiinkaivamiseksi.

 

1993

Kajaaninjoen varsi määritellään valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi

 

1994

Tunnelivoimala rakennetaan

- räjäytystyön vuoksi raunioiden kuntoa tarkkaillaan

 

1998

Ympäristövaikutusten arviointi (YVA): "Ajoneuvoliikenteen poisto Kajaaninlinnan raunioilta ja korvaavien yhteyksien rakentaminen"

 

2000

Rantamuurin kunnostus

- urakoitsija Rakennuskorjaus Rainio Oy

 

2001

Kajaanin kaupunki ja Museovirasto käynnistävät hankesuunnittelun

- hankesuunnitelma esitellään eduskunnassa

- Museovirasto käynnistää esiselvitykset

- maantiesiltaan tehtään vitriinit

Kajaanin linnanrauniot kulttuuri- ja matkailukohteena - seminaari Kajaanissa 17.8.2001

Linna- ja linnoitusfoorumi Kajaanissa ja Kuhmossa 17.-18.9.2001

 

2003 - 2008

Kainuun TE-keskuksen ja Museoviraston rahoittama restaurointihanke käynnistyy

- Concretec Oy aloittaa muurinkorjaukset, jotka jatkuvat vuoteen 2007 saakka

 

2004

Kajaanin linnan 400-vuotisjuhlavuosi

- Kajaanin linna 400-vuotta -seminaari 22.4.2004

- Kainuun museo julkaisee Reijo Heikkisen teoksen "Kajaanin linna - västinki vuosisatojen virrassa"

- linnanrauniolla tapahtumia

- Kajaanin linna -lyhytelokuva

- muurinkorjaukset jatkuvat syksyllä

 

2006

Kajaanin kaupunki rakentaa kävelysillan linnasaarelle

 

2007

Linnan sisäpiha kivetään

 

2008

Kajaanin linnanraunioista kertovat verkkosivut ja restaurointiraportti valmistuvat

 

 

 

Siirry sivun alkuun