Fajanssikulhon palasia. MV/RHO Soile Tirilä 2003.

Linnan arki

FT, arkeologi Georg Haggrén

 

Alkuvuosina Kajaanin linnalla ja Oulun linnalla oli yhteiset tilit, päällystö sekä miehistö. Esimerkiksi vuonna 1611 linnan henkilökuntaan kuuluivat varusväen päällikön lisäksi kaksi tykkimiestä, luutnantti, vänrikki, katselmuskirjuri, vahtipäällikkö, kalkinpolttaja, tiilenlyöjä, seppä, kalastaja ja proomuluotsi. Kajaanin linnaa käytettiin myös sotajoukkojen tilapäiseen majoittamiseen. Vuonna 1618 linnassa oli linnanpäällikkö Helge Jesperssonin lisäksi jo 48 sotilasta ja kaksi vahtimestaria. Vuonna 1620 varusväen joukko oli pienentynyt neljään päällystön edustajaan ja 24 sotilaaseen.

Kajaanin linna keräsi talonpojilta veroja, joilla katettiin myös osa ylläpitokuluista. Linna pyrki olemaan omavarainen ja sillä oli oma latokartano ruuan tuottamista varten. Linnan päällystön että tavallisten sotilaiden ruoka perustui viljaan, olueen, voihin, suolaan, kuivattuun lihaan sekä suola- ja kapakalaan. Vaihtelua tarjosivat tuore kala ja riista. Katovuosina linnassakin nähtiin nälkää.

Inventaarioluetteloissa on maininta linnan lähistöllä olleesta omasta mallastuvasta. Tämän avulla pidettiin huolta päivittäisenä juomana nautitun oluen saatavuudesta. Ruokaa säilytettiin linnan eteläpuolella olevissa muona-aitoissa. Niiden läheisyydessä sijaitsi myös jauhomylly ja pesutupa. Linnan ulkopuolella oli leivintupa ja pohjoispuolella vuoden 1621 aikoihin navetat ja tallit. Talleista löytyivät paikat kuudelletoista hevoselle. Ajoittain linnassa toimivat myös oma välskäri eli lääkäri ja venäjänkielen tulkki.

 

Paistivarras. MV/RHO Soile Tirilä 2003.




Siirry sivun alkuun


Linnaa esiin kaivettaessa vuonna 1937 pihalta löytyi lähes ehjänä säilynyt pata. MV/HKA.