Kajaanin kaupungin asemakaava vuodelta 1659. Kaupunkia ympäröi tulliaita. Linnassa on ollut torni pohjoisportin päällä. MV/HKA.

Kainuu 1600-luvulla

Kainuu oli 1500-luvulla levotonta rajaseutua, jonka asuttamisesta sekä Ruotsi että Venäjä kilpailivat. Kajaanin linna rakennettiin 1600-luvun alussa Ruotsin valtakunnan koillisosan turvaksi ja hallinnolliseksi keskukseksi. Kaukainen erämaalinna toimi myös vankilana ja karkotuspaikkana aikakauden poliittisille vangeille, joista tunnetuimpia ovat historioitsija Johannes Messenius ja runoilija Lars Vivallius.

Kajaanin vapaaherrakunta läänitettiin vuonna 1650 kreivi Per Brahelle, joka toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637-1640 ja 1648- 1654. Brahe kehitti maan hallintoa ja kulkuyhteyksiä, perusti useita kaupunkeja ja yliopiston Turkuun.

Kolmannella Kainuuseen suuntautuneella matkallaan vuonna 1651 Pietari Brahe perusti Kajaanin kaupungin. Vaatimattomista hirsirakennuksista koostuva kaupunki rakentui tiukan ruutukaavan mukaan ja sitä ympäröivät tulliaidat. Asukkaita oli aluksi vain muutamia satoja.

Siirry sivun alkuun

 

 

Ruotsin valtakunnan kartta 1600-luvulta. Pääkaupungista Tukholmasta katsottuna Kajaani on kaukaista erämaata.